Olette varmasti törmänneet blogin otsikkoon kertovaan kuvaukseen.
Puhun kumminkin nyt siitä kun luon itse ennakkoluuloja koiriini. " Eihän se nyt voi mennä kehään, kun ei olla edes harjoiteltu. Ei se tule toimeen muiden koirien kanssa jne" lista on loputon.
Olen tässä reilun neljän vuoden aikana hyvin tsempannut itseäni ja omaa mieltäni uusiin tilanteisiin. Koska omat tuntemukset heijastuvat siihen omaan koiran käytökseen.
Edesmennyt Rodi koirani toimi hyvänä opettajana. Rodi ei sietänyt ei ollenkaa muita koiria paitsi poikkeuksena oman lauman koirat. Siispä välteltiin muita koiria mahdollisemman hyvin ja lenkillä ollessa omistin hihna räyhääjän koiran.
Sitten 2010 tuli Hukka poika kuvioihin ja halusin heti päästä uuden pennun kanssa pentukouluun. Täällä päin niitä oli silloin todella harvassa, mutta onneksi löytyi se yksi paikka mihin mennä. Joku ei usko kohtaloon, mutta tässä tapauksessa kyllä uskon moiseen.
Kouluttaja nykyisin ystävä joksi voin häntä jo kutsua on auttanut minua suuresti kuin kukaan muu. Tästä asiasta voin olla vain kiitollinen. Sain aivan uuden näkökannan koira maailmaan sekä koiran käytöstapoihin.
Tuloksena sain Rodista koulutettua hyvä tapaisen EI remmirähjän koiran ja joka tuli toimeen ystäväni koirien kanssa. Mistä muutos johtui? No minusta itsestäni. Hoin monesti itselleni että "Minähän pystyn tähän ja minähän vaadin koiraltani juuri sitä mitä haluan!"
Vielä tänä päivänäkin sorrun ennakkoluuloihini, mutta saan heittää ne roskiin samantien.
Muutama viikko sitten täällä päin oli Showhaun järkkäämä mätsäri johon ajattelin mennä Rillan kanssa vain katselemaan ja koira saisi samalla kokemusta isoista ihmis määristä plus tietenkin muista koirista.
Ystäväni tuli myös koiriensa kanssa ja ilmoitti koiransa mätsäriin ja samalla ilmoitti minulle et sinähän menet myös Rillan kanssa kerta olet tullutkin. Minähän heti annoin kieltävän vastauksen koska koirahan ei ole kehässä ollut saati opeteltu ravaamaan nätisti. Näin jo mielessäni adhd tyttökoiran joka hyppii kuin kenguru..
No mehän sitten mentiin ja kuinkas kävikään. Koira esiintyi niin kuin olisi sitä monet kerrat tehty! Ravasi nätisti ja seisotuskin onnistui hienosti. Saimme sinisen nauhan ja ei tullut sijoitusta, mutta eräänlaiseksi voitoksi voin tätä kumminkin kutsua! :)
Viime viikolla olimme Enskan kanssa tottis treeneissä. Hyvä treenata välillä yhteisellä kentällä muiden koirien ja ihmisten kera ;) Enska veti taasen hienosti! Voisi ehkäpä ottaa tavoitteeksi ensi kesänä BH kokeen tuon pojan kanssa.
Muutama päivä sitten saimme tänne maalle lisää eläimiä! Tosin ovat kyllä vain tämän talven ajan ylläpito hoidossa meillä. Kaksi minipossua siis ;) Valma&Unelma. Laitan niistäkin kuvia jossain vaiheessa tänne blogiin.