Rodi jouduttiin nukuttaa ikuiseen uneen 16.9.
Kaikki tapahtui todella nopeasti. Rodi alkoi illalla klo 18 aikoihin oksentamaan, mutta mitään ei tullut ulos. Ainoastaan valkoista vaahtoa.
Nopeasti soitto päivystävälle eläinlääkärille, joka sattui olemaan 80km päässä.. Ei auttanut muu kun lähteä ajamaan sinne. Tiesin jo autossa ettei Rodi tule enään takaisin :(
Lääkäriin kun päästiin yritetiin Rodille vielä tehdä letkutus, mutta mahalaukku oli kerennyt jo kiertymään. Eutanasia oli ainoa vaihtoehto. Ei tarvitse koiran enään yhtään enempää kärsiä.. Rodi nukkui rauhallisesti ikiuneen <3
Kova paikka se oli minulle ja miehelleni. Ensimmäinen koirani, jonka kanssa sain viettää reilut 11 vuotta. Näihin vuosiin mahtuu niin onnellisia ja rakkaita muistoja.
Hukka etsiskeli muutaman päivän toveria, mutta elämä jatkuu..
Onneksi on kaverina tuo Enska :)
Lauantaina oli tokokisat Hukan kanssa josta napsahti alo3 tulos.
maahanmeno ja este meni nolille, seuraamiset 7½, muut olikin 10 ja 9..
Katse kohti uusia kisoja siis :)
Enskan kanssa ollaan treenattu perusasentoa, mikä rupeaa jo pikkuhiljaa sujumaan.
Sekä maahanmenoa ja katsekontaktia ollaan harjoiteltu.
Tällä viikolla olisi vielä tarkoitus tehdä pieni metsä jälki.
""Tänään on se päivä,
kun minun matkani on kuljettu loppuun.
Olen vanha ja voimani ovat ehtyneet,
älä siis pyydä minua jaksamaan pidemmälle,
vaan pidä minua sylissäsi
ja kerro minulle kaikista yhteisistä vuosistamme.
Silitä turkkiani niin kauan
kunnes olen kulkenut rajan yli
ja sydämeni on sammunut.
Muistele minua mutta älä takerru minuun,
vaan jatka eteenpäin.
Kun aika koittaa, kohtaamme jälleen,
emmekä eroa koskaan.<3 ""
